Teologian maisterit palikkatestiin!

Tämä kuvio jäi testistä mieleeni. Se oli minusta aika helppo. Tosin 12-vuotias tyttäreni löysi tehtävään toisenkin ratkaisun. Todennäköisesti molemmat on oikein. Löydätkö sinä ratkaisun?

Olin eilen Turussa papin työn soveltuvuuskokeessa. Matkustin Turkuun saakka psykologifirma Päämäärän toimistolle koetta varten. Koe oltaisiin järjestetty myös Helsingissä, mutta kesäkiireessä missasin elokuun koepäivämäärät.

Lähdin ajamaan kohti Turkua kuuden jälkeen aamulla. Koe alkoi kognitiivisilla testeillä klo 9.00. Siinä ei paljon kyselty, onko yöuni ollut riittävä. Eipä siis muuta kuin kello käymään ja palikkatestejä tekemään!

Ensin kokeessa testailtiin ”luetun ymmärtämistä”. Kysymykset edellyttivät myös Suomen maantiedon osaamista ja matematiikkaa. Kysymykset oli aseteltu erittäin hankaliksi ja edellyttivät todella tarkkaa lukemista ja asian ymmärtämistä. Esimerkkikysymys oli tämän kaltainen: ”Jos Tampere on suurempi kuin Kemi, niin ympyröi tekstistä sana: Oulu. Muussa tapauksessa alleviivaa Tampere.” Huvittavaa oli minusta se, että kysymyksessä ei selvinnyt tarkoitetaanko kaupungin koolla pinta-alaa vai asukaslukua. Toinen esimerkkikysymys oli tämän kaltainen: ”Jos lukujen kymmenen ja kolme summa on suurempi kuin lukujen kaksitoista ja yksi erotus, piirrä kuvassa olevaan ympyrään viiva. Muussa tapauksessa piirrä kuviossa olevaan neliöön rasti.”

Seuraava tehtävä oli varsinainen palikkatesti. Siinä piti hahmottaa kuvioita ja pyrkiä yhdellä viivalla muodostamaan kuviosta sellainen, että yhdistämällä nämä kaksi erillistä palaa saadaan muodostettua neliö. Muistan yhden kuvion ulkoa. Oma piirrokseni siitä on tämän jutun otsikon alla.

Testi sisälsi myös noin kolmesataa kysymystä, joiden avulla pyrittiin määrittelemään testattavan henkilön luonteenpiirteitä ja kiinnostuksen kohteita. Luonnetta analysoitiin myös sarjakuvatehtävän muodossa.

Ehkä kaikkein jännittävin tehtävä oli viiden minuutin video. Tähän tehtävään annettiin valmistautumisaikaa 30 minuuttia. Minun piti valmistaa esitelmä aiheesta: ”Rippikoulun merkitys nuoren elämässä.” Kuvitteellisena yleisönä oli yläkoulu, jossa esitelmää kuuntelemassa oli koulun opettajat, oppilaat ja heidän vanhempansa. Videoinnin jälkeen piti arvioida oma esitys ja antaa siitä arvosana. Tuntui todella hankalalta arvioida esimerkiksi katsekontaktia, sillä pelkälle videolle esiintymisessä ei katsekontaktia yleisöön pysty ottamaan.

Eilinen testi sai minut oikeastaan aika vihaiseksi. Testi oli itsessään mielenkiintoinen kokemus, mutta jollain tavalla koin sen loukkaavana. Mietin, että miksi teologian maisteriksi valmistuvat/valmistuneet ihmiset pitää testata siinä vaiheessa, kun opinnot ovat jo valmiina tai loppusuoralla? Entä mitä näillä testeillä tavoitellaan? Väkisinkin hiipii mieleeni ajatus siitä, että nykyisessä työelämässä etsitään ulospäinsuuntautuneita, dynaamisia, itsevarmoja, monitaitoisia ja ahkeria työntekijöitä. Onko pappienkin nykyään täytettävä nämä ”bisnesmaailman” kriteerit, jotta saa töitä? Entä miksi laajaa humanistista yleissivistystä edellyttävän tutkinnon omaavilta ihmisiltä kysellään helppoja laskuja ja Suomen karttaa perusteena se, että testi edellyttää jonkinlaista ”yleissivistystä”?

Tarkoittaako tämä sitä, että ainoastaan luonnontieteet ovat oikeaa tiedettä ja ”sivistystä”? Kyse ei tietenkään ole siitä, etteikö teologi voisi myös osata laskea ja hallita maantiedettä. Tulevan ammatin kannalta sillä ei kuitenkaan pitäisi olla merkitystä. Eikä avaruudellinen hahmottaminenkaan mielestäni ole hengellisen työn tekijältä vaadittava ominaisuus.

Työelämään valmistavassa seminaarissa painotettiin, ettei soveltuvuuskokeella ole merkitystä työn saannin kannalta. Mutta miksi koe sitten tehdään? Onko kyseessä vain bisnes, jolla halutaan jälleen rahoittaa uusi kiva yritysmuoto nimeltään työpsykologinen testaus? Teologian opiskelijat nimittäin maksavat tämän testin itse. Testi on pakollinen, jos mielii saada pappisvihkimyksen. Luulisi että kolmen klassisen kielen hallitseminen ja kaikkiaan 300 opintopisteen suorittaminen riittäisi todistamaan sen, että papiksi vihittävä osaa vastata häneltä kysyttäviin kysymyksiin.

Olen opiskellut paljon psykologiaa ja psykologiset testit ovat minusta mielenkiintoisia. Mutta tämän kaltainen testaus pitäisi olla vapaaehtoinen toimi. Itsetuntemuksen lisääminen ei riitä perusteeksi testin pakollisuudelle. Jotain työnantajaa hyödyttävää tietoa ihmisen persoonasta tällä haetaan. Sitä on turha kieltää.

Riina Laurila

17.9.2019

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: